Säveltäjänä, äänisuunnittelijana ja esiintyjänä
Gorillapoliiseilla ja viidakon laeilla järjesteltyä villin tinkimätöntä nykynukketeatteria koko perheelle.
Nukketeatteri Kuuma Ankanpoikanen
Oulun kaupunginteatteri, 2016
Käsikirjoitus, ohjaus, nuket ja tarpeisto: Jaakko Lilja, Antti-Juhani Manninen, Merja Pöyhönen, Lotta Virtanen ja Anna-Kaisa Väänänen
Musiikki ja äänisuunnittelu: Hilla Väyrynen
Valot: Teemu Huotari
Lavastus: Anna-Kaisa Väänänen ja työryhmä
Gorillapuvut: Nanna Mäkinen ja Merja Pöyhönen
Gorilla Gorilla näyttää, mitä tapahtuu, kun turkulaiset vapaan kentän kollektiivityöskentelijät päästetään mellastamaan oululaisen kaupunginteatterin puitteissa. Lopputulos: viisi näkökulmaa, kuusi poliisiksi pukeutunutta gorillaa, vehreä viidakko, laumaoleilua, keskittynyttä nenänkaivuuta, avaruusseikkailu, King Kong, videoprojisointeja, gorillatietoiskuja, pikkuautoja, ostosralli… väritettynä eläimen logiikalla, ennakkoluulottomalla leikkimielellä ja puolihuolimattomasti piilotetuilla taka-ajatuksilla luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä.
”Gorillapoliisien asiallinen banana split
”Esitys Gorilla gorilla lyö korville toista kädellistä, homo lallista, homo sapiensia, joka ei älyä käyttää aivojaan luonnon suojelemiseksi ja sen moninaisuuden säilyttämiseksi. Viesti on kätketty valtavan leluläjän, leikkimielen ja tiheän muovikasvillisuuden siimekseen.
”Kuuman Ankanpoikasen luomus on hurmaavan epäortodoksista teatteria. Nukketeatteri venyy käsitteenä valovuosia matkalla miniatyyrimaailmoista avaruusseikkailuihin, King Kong -leffaan ja WTC-iskuihin.
”Gorilla gorilla on elämys. Maukas kuin banana split. Sen vahvuus on selittelemättömyys. Teatteri voi vaikuttaa sanomatta melkein mitään. Kertoja kyllä jakaa faktoja tästä Afrikan mantereen äärimmäisen uhanalaisesta eläinlajista.
”Gorilla gorillan eri tasot, ideat ja keksinnöt avaavat sekä lapsen että aikuisen silmät. Näyttämöllä askaroi homo ludens, leikkivä ihminen, kuusi poliisin sinisiin haalareihin sonnustautunutta inhimillisesti rakastettavaa gorillahahmoa. Heihin samastuu ja rakastuu niin kuin kävi tutkija Dian Fosseyille 1960-luvulla vuorigorillojen laumassa.
”Esitys on niin valloittava, ettei sieltä tee mieli lähteä pois. Haluaisi vaan käpertyä muovifikuksen viereen rapsuttelemaan oman ajattelunsa loisia ja muita puutiaisia.”
Eeva Kauppinen, Kaleva
Gorilloja ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Hilla Väyrynen 